Näköalapaikalla Suomi-yhtiön edustajistossa

07.11.2009

Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi on ns. alasajovaiheessa. Yhtiö ei ole myynyt uusia henkivakuutuksia enää vuosiin. Osa vakuutuskannasta myytiin aiemmin Pohjolalle, jonka osakkeita löytyy Suomi-yhtiön ”salkusta”.  Baltian vakuutustoiminnoista on myös tehty kaupat. Henkilökuntaa vakuutusyhtiössämme on enää tusinan verran.

Miksi sitten vaalit ja edustajisto?

Suomi-yhtiöllä on huomattavan suuri sijoitusomaisuus, jota jaetaan vielä pitkään vakuutusten päättyessä ylimääräisillä eduilla höystettynä eli rahana entisille vakuutuksenottajille eli omistajille. Vielä voimassa olevan henkivakuutuksen omistajat käyttävät ääntään edustajiston postivaalissa 10.-30.11.09.

Edustajisto valitsee hallituksen, joka ottaa ja erottaa toimitusjohtajan. Väliportaana ollut hallintoneuvosto  lakkautettiin tämän vuosikymmenen alkupuolella. Edustajiston näkövinkkelistä taloudellisten etujemme valvonta nousee ykköseksi, henkilövalinnat seuraavat perässä.

Ellei edustajisto ollut 1990-luvun puolivälissä ”hereillä”, Suomi-yhtiön historia ja nykyinen tilanne olisi varmaankin kovin toisennäköinen. Perinteisesti Suomi ja Pohjola ovat toimineet lähellä toisiaan, jopa niin lähellä, että oli vaara Suomi-yhtiön ”sulautumisesta” 1990-luvulla kovin olemattomaan hintaan Pohjolaan. Näiden isojen vakuutusmaailmassa tapahtuneiden järjestelyjen seurauksena Suomi-yhtiö ei ole myynyt uusia henkivakuutuksia tällä vuosikymmenellä, vaan yhtiökokous on päättänyt keskittyä huolehtimaan jäljellä olevien ns. vanhojen vakuutuksenottajien (n. 250 000 asiakasta) eduista ja yhtiön vakavaraisuudesta, joka sekään ei ole kovin helppoa, kuten viimeinen vuosi on osoittanut. Kuitenkin yhtiömme sijoitustoiminna tuotto ylsi yli 3 % plussalle alkuvuonna. Eipä voi juuri moittia yhtiön toimivaa johtoa kehnosta tuloksesta sijoitustoiminnassa globaalin taloustaantuman keskellä.

Suomi-yhtiön vaaliohjesääntö muuttui 2006

07.11.2009

Vuoteen 2001 Suomi-yhtiön 75-jäsenisen edustajiston vaalissa valittiin 25 edustajaa, joiden vaalikausi oli 9 vuotta. Vaaleja pidettiin kolmen vuoden välein ja kolmannes edustajista oli aina erovuoroisia. Vuosituhannen vaihteessa päätettiin lopettaa uusien henkivakuutusten myyminen, jonka jälkeen päätettiin keskittyä kertyneen sijoitusomaisuuden hoitoon eli vakuutuksen omistajien edunvalvontaan.

Toiminnan alkaessa kaventua päätettiin puuttua myös hallintorakenteisiin. Hallintoneuvosto lakkautettiin ja edustajiston kokoa päätettiin supistaa vaiheittain lähes puoleen v. 2012 pidettävissä vaaleissa.

V. 2006 vaaleissa vaalikausi lyheni silloin valituilta edustajilta kuuteen vuoteen. Nyt käytävissä vaaleissa valittujen edustajien vaalikausi on enää vain kolme vuotta.

Kaikkien nykyisten ja nyt valittavien edustajien vaalikausi päättyy siis yhtä aikaa v. 2012, jolloin valitaan 40 edustajaa 6 vuodeksi eikä erovuoroisuutta sen jälkeen ole lainkaan.

Vuodesta 1991 Suomi-yhtiön vaiheita edustajistosta seuranneena täytyy todeta, että viime vuosikymmenen puolivälin myrskyiset vaiheet omistussuhteista  olivat melkoista jännitysnäytelmää. Pahimmillaan tilanne olisi voinut johtaa siihen, että ns. lisäetuja ei olisi meille herunut, vaan ne olisivat valuneet jonkin toisen ison vakuutusyhtiön laariin. Keskinäinen henkivakuutusyhtiö Suomi ei ollutkaan kaupan vaan omistajat eli vakuutuksenottajien edustajat osoittivat ”kaapin paikan” kamppailussa omistuksesta.

Vaihtopenkiltä valtuustoon

07.11.2009

Elämä on täynnä yllätyksiä! Kolmas varavaltuutetun paikka kokoomuksen valtuustoryhmässä muuttui kesän lopulla kohdallani valtuustopaikaksi, kun ryhmämme kolme nuorinta muutti paikkakuntaa. Ryhmän ”ikäindeksi” on nyt heilahtanut melkoiselle kasvu-uralle, kun n. 90 vuotta lähti (Elisa Jokelin, Jerkko Eskelinen ja Rieti Jauhiainen) ja yli 180 vuotta tuli sisään meidän kolmen ”konkarin” myötä. Voitaneen sanoa, että ainakin kokemusta tuli lisää ryhmäämme!

Kuopion kaupunginvaltuustolla on edessä vaikeat ajat – nykykielellä ilmaistuna ”haastavat”! Veroprosentista päästiin konsensukseen pakon edessä melko nopeasti, mutta se ei yksin riitä. Nyt tarvitaan käyttöön kaikki keinot talouden tasapainottamiseksi. Pari kolme seuraavaa budjettiamme joudumme tekemään alijäämäisinä. Toivoa sopii, että pari vuotta valmisteltu palvelualueuudistus ehtii tuomaan helpotusta kaupunkimme talousahdinkoon.

Luottamustehtäviä ”kokemuksen konttiini” !

06.11.2009

Ensimmäisestä ehdokkuudestani kokoomuksen listoilla v. 1968 kunnallisvaaleissa Lapinlahdella on takana jo 41 vuotta. Välillä jo käväisi mielessä jättäytyminen kokonaan sivuun yhteisistä riennoista, mutta ”kerran partiolainen, aina partiolainen” -periaate vei voiton ja luottamustehtäviä näyttää riittävän edelleen, mikäli voimia ja terveyttä riittää.

Puolueiden välisten neuvottelujen jälkeen kohdalleni tuli hoidettavaksi useita luottamustehtäviä, joista ehkä mielenkiintoisin on Kallaveden Työterveyden johtokunnan puheenjohtajuus. Aluksi ehdotettu tehtävä tuntui vähän vieraalta, sillä kaikki muut johtokunnan jäsenet ovat taustaltaan terveydenhoitoalalta. Yön yli nukuttuani tehtävä alkoi maistua ihan toiselta. Täytyyhän johtokunnassa olla  yksi näiden palvelujen käyttäjäkuntaakin edustava jäsen! Koska olin rehtorina toimiessani joutunut muutamassa tiukassa tilanteessa turvautumaan työterveyden asiantuntijoihin, todistelin itselleni, että näistä kokemuksistani saattaisi olla hyötyäkin johtokuntatyöskentelyssä.

Mitä muuta ropisi ”kokemuksen konttiini”? (Huom! Vaalimainoksessani oli ”kontillinen kokemusta”) Parin vuoden ajan olen Jaakko Kekonin varajäsen kh:ssa.  Tämän lisäksi saan vaikuttaa SAKKY:n eli Savon Koulutuskuntayhtymän valtuustossa, joka on tuttua ”hommaa” edelliseltä vaalikaudelta.

Kokoomuksen ryhmän 3. varavaltuutettu kuuluin myös valtuustoryhmään, joten valtuustotyöskentelykin  jatkui entiseen tapaan. Alustavia tietoja ryhmän kokoonpanon muutoksista alkoi tihkua jo kevättalvella. Nuorimpien valtuutettujemme muutot toiseen kuntaan aloitti Rieti Jauhiainen jo heti keväällä. Ja jatkoa seurasi kesällä: Jerkko Eskelinen Ouluun, Elisa Jokelin Espooseen