Ylen kirjava joukko

26.10.2012

Kuopiolainen äänestäjä pääsee sunnuntaina 28.10. valitsemaan itselleen sopivan valtuustokandidaatin 450 ehdokkaan joukosta. Puolueitakin on tarjolla yli kymmenen. Hieman yllättävää on se, että vasemmistopuolueita on nyt laaja valikoima. Ihan tulee ”vanhat hyvät ajat” mieleen, kun  vielä löytyy useita kommunistisia vaihtoehtoja, mutta proletariaatin yhdistyminen näyttää nyt tyystin unohtuneen. Vaalimatematiikka ei näiden äärivasemmiston ehdokaslistojen kokoajilla taida olla se vahvin laji.

Onko värillä väliä?

Olen kummastellut ja hämmästellyt puoluetunnusten puuttumista monien ehdokkaiden lehtimainoksista. Kun mainosten värimaailmakin on ihan ”omatekoinen”, ei äänestäjä enää saa selville, mitä puolueita tällaiset ehdokkaat edustavat. Jos ilmoituksessa on vain nimi ja numero, on mahdotonta saada pienintäkään vihiä ehdokkaan mielipiteistä. Jospa niitä ei sitten lopulta olekaan? Ainakin ”värin tunnustaminen” näissä vaaleissa on taakse jäänyttä elämää. Puolueesta toiseen loikannut ”toimiva ehdokas” ei väristään päätellen näytä samaistuneen uuteen ryhmäänsä. Suuresta osasta ehdokkaiden ilmoituksia puuttuu myös tieto maksajasta, joka vaalirahoituslain mukaan pitäisi olla näkyvissä.

Töissä vai eläkkeellä

Vaaliasiantuntijoiden mukaan on äänestäjäjän harhauttamista, jos eläkkeellä oleva ehdokas ei tuo julki eläkkeellä oloaan. Asia on jotakuinkin sama kuin jättäisi työnantajalleen kertomatta työnhaussa itsestään jotakin hyvin oleellista. Eikö vuosikymmenten työhistoria olekaan minkään arvoinen meriitti? Olen ehdokkaana tuonut aina esille olevani eläkkeellä, 37 virkavuoden  jälkeen siis täysin palvelleena. Kokemustakin on konttiini kertynyt, kuten taustaani perehtynyt on voinut havaita.

Tavoitteena suurin valtuustoryhmä

Toivottavasti Kokoomuksen 88:n ehdokkaan listalta löytyy sopiva vaihtoehto niin monelle kuopiolaiselle äänestäjälle, että pääsemme seuraavalle vaalikaudelle ”paalupaikalta”. Tästä olisi hyvä jatkaa päättyvän vaalikauden uudistavaa ja vastuullista kuntapolitiikkaa yli 100 000 asukkaan laajentuneessa Kuopiossa seuraavat neljä vuotta.

Ydinkysymys

25.10.2012

Kuopion Energia Oy on sijoittanut toista miljoonaa euroa suunnittelurahaa Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen Pyhäjoelle. Muutamia piensijoittajia on jo tippunut kesän ja syksyn aikana pois hankkeesta. Henkilövaihdoksiakin hankkeen johdossa on tapahtunut, mikä viestii jonkinasteisesta epäonnistumisesta projektin etenemisessä.

Uutispommia kerrakseen

Melkoinen ”ydinpommi” laukesi 24.10. uutisissa, kun suomalaisille kerrottiin, että Fennovoiman hankkeessa kolmanneksen osuudella mukana ollut saksalainen energiajätti E.ON päätti yllättäen luopua koko urakasta. Nyt etsitään kiihkeästi uutta sijoittajaa, jolla olisi heittää peliin parin miljardin verran kapitaalia.

Kokoomus ajoissa asialla

Kuopion Kokoomuksen valtuustoryhmä oli aikaansa edellä, kun se viime kesäkuussa jätti valtuustoaloitteen Kuopion Energian luopumiseksi Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta. Mielestämme riskit olivat liian suuret ja riski entisten ja uusien sijoitusten menettämisestä kasvaa koko ajan, vaikka hankkeen vetäjät todistelevat toista.

Kaupunginhallituksessa äänestin lisäsijoituksia vastaan Sari Raassinan ja Pekka Kantasen kanssa. Näkemykseemme yhtyi Pauli Ruotsalainen (ps). Kh:n äänestyksen tulos oli 7-4 sen puolesta, että jatketaan edelleen sijoituksia Fennovoimaan. Kohta pitää sitten heittää peliin 300 000 € lisää pääomaa riskipitoiseen suurhankkeeseen, jonka epävarmuutta lisää vielä käytetyn polttoaineen sijoitusongelmat suurine lisäkustannuksineen.

Ydinvoimalaluvat uudelleen eduskuntaan

Mielestäni hallituksen pitäisi tässä tilanteessa ottaa koko ydinvoimapäätös uudelleen käsittelyyn ja valmistella esitys eduskunnalle. Paras vaihtoehto olisi se, että Fortum saisi luvan uuden yksikön rakentamiseen Loviisaan, jonne se haki lupaa, mutta sitä ei myönnetty. Tarvitsemme päästötöntä sähköä ja sitä voidaan tuottaa ydinvoimalla. Sähkön ”raaka-aineena” kivihiili on kaikkein huonoin vaihtoehto.

Kuopion Energia Oy:n kokeilu ydinenergiamarkkinoilla on nyt nähty ja oppirahat maksettu. Keskitytään nyt Kuopiossa omien uunien rakentamiseen ja energiaomavaraisuuden lisäämiseen kuopiolaisten parhaaksi.

Maahanmuutto ja maastamuutto

23.10.2012

Kuopiossa asuu tällä hetkellä noin 2000 ihmistä, joiden syntymämaa on kaukana täältä. He edustavat noin sataa eri kansallisuutta. Kaupunkimme asukkaista n. 2 % on siis kotoisin jostakin muualta kuin Savosta tai Suomesta. Syyt ovat hyvin monenlaiset heidän muuttoonsa maahan ja Kuopioon.

Ilta maahanmuutolle -teemalla järjestämäni tilaisuus 23.10. kahvila Korvassa kokosi paikalle edustajia seitsemästä kansallisuudesta suomalaiset mukaan lukien. Tilaisuudessa puheenvuorot käyttäneet kokoomuksen kuntavaaliehdokkaat Tsega Kiflie, Barnabe Koko  ja Fracesco Nucci toivat erinomaisen hyvin esille sen, että he eivät  koe olevansa ”ulkomaalaisia” vaan kuopiolaisia ja suomalaisia. Kuopiolaiset kokevat ja näkevät heidät ihonvärin vuoksi ulkomaalaisina, mutta he haluavat samaistua suomalaisiksi, koska lapsetkin ovat syntyneet täällä. Illan alustajat toki korostivat sitä, että suomenkieli on kaiken a & o yhteiskuntaamme integroitumisessa.

Ennakkoluuloja

Töitä he ovat tulleet tänne tekemään siinä missä suomalaisetkin – ei enempää eikä vähempää, mutta ennakkoluulot ovat suurena esteenä töiden saannissa. Tilaisuudessa läsnä ollut yrittäjä tosin kertoi, että hänen yritykseensä ei vielä tähän päivään mennessä ollut tullut yhtään maahanmuuttajaa töitä kysymään. Hän olisi kyllä valmis palkkaamaan ihmisen, joka osaa kielen ja hallitsee työtehtävänsä riittävän hyvin. Etninen tausta ei hänelle ole mikään este.  Sudanilaisen Barnabe Kokon kokemus työnhausta ja -saannista oli tosin ollut se, että kyllä suomalaiselle olisi ollut töitä, mutta ei afrikkalaiselle. Rasismia, sanoisin!

Olisi jo korkea aika murtaa suomalaisten ennakkoluulot maahanmuuttajia kohtaan. Emme ole maahanmuuton sivustaseuraajia vaan olemme keskellä ”kansainvaellusta”, josta voimme hyötyä monella tavalla. Työperäinen maahanmuutto on pian suorastaan elinehto. Työvoimapula odottaa jo tämän vuosikymmenen lopulla.

Aktiivista kotouttamista

Francesco Nucci tiivisti hyvin illan teeman: ”Yhteiskunnan on parempi aktiivisesti ja nopeasti kotouttaa maahanmuuttaja kuin mennä kysymään parin kolmen vuoden kuluttua, miksi et osaa suomea etkä ole kotoutunut tänne. Kuinka suomalaisia alunalkaen olivatkaan Fazer, Strömberg, Gutzeit tai Ahlstöm?”

Meiltä tuntuu kovin pian unohtuneen myös 1960-70 lukujen suomalaisten suuri muuttoliike Ruotsiin Volvon ja Saabin tehtaille. Voisimme ainakin yrittää välttää niitä ongelmia ja vaikeuksia, joita länsinaapuriin muuttaneet sadattuhannet suomalaiset ovat joutuneet kokemaan näihin päiviin saakka Sveamamman syleilyssä.

Huoltosuhde

22.10.2012

Tämän päivän Suomessa kansalaisista sadan käydessä töissä  puolensataa on työelämän ulkopuolella eli nauttii joko oman työuransa tai toisten työn hedelmistä. Surullinen lukunsa on se  50 000 nuoren tai nuorehkon syrjäytyneen suomalaisen joukko, joka ei ole saanut oikeaa otetta elämäänsä. Hekin kuuluvat näihin huollettaviimme.

Noin kahden vuosikymmenen kuluttua huoltosuhteemme on pahemman kerran vinksallaan. Tuolloin sataa työssä käyvää kohti on jo 75 huollettavaa!

Tilastojen valossa olemme juuri nyt siinä käännekohdassa, josta huoltosuhde lähtee nopeasti heikkenemään. Pahimmillaan tilanne on vuosina 2030-35, johon on vielä aikaa pari vuosikymmentä. Sen jälkeen huoltosuhteen negatiivinen muutos tasaantuu ja näyttää jatkuvan samana, mutta kansantalouden kannalta silti huonona.

Huoltosuhde ja Suomi-uudistus

Huoltosuhteen heikkeneminen on pakottanut maan hallituksen ja kaikki vastuulliset tahot ajamaan rakenneuudistuksia, joilla ennusteiden mukainen uhkaava tilanne voitaisiin välttää. Ellemme onnistu uudistamaan kuntarakenteita tulevan vaalikauden aikana, tilanne saattaa ajautua todelliseen kriisiin monessa pienessä kunnassa. Ongelma on yhteinen ja koko maan kattava, joten pään pensaaseen laittaminen ei kelpaa ratkaisuksi.

Valtuustot vallankahvassa

Meillä on vielä riittävästi aikaa tarttua toimeen ja laittaa asiamme kuntoon. Vuosikymmenen lopulla tilanne näyttää tilastojen valossa siltä, että hyvinvointivaltiomme perusta on pahemman kerran uhattuna. Hallitus on soittanut kuntapäättäjille herätyskelloa, mutta kuntien luottamushenkilöt eivät ota kuullakseen. Herätys karuun todellisuuteen on kuitenkin vääjäämättä edessä. Ken elää – se näkee!

Toivottavasti uudet valtuutettumme näkevät hyvissä ajoin ja riittävän kauas. Välttämättömien uudistusten vaatimat päätökset on tehtävä seuraavien neljän vuoden aikana.

Ei nimi miestä pahenna – ellei mies nimeä!

21.10.2012

Jos googlaat ”Erkki Kukkonen”, nousee ruudussa eteesi ainakin kaksi ”erkkikukkosta”. Toinen Erkki K. on Järvenpään kaupunginjohtaja, jota ollaan erinäisistä syistä johtuen ilmeisesti erottamassa virastaan.

Tämä toinen Erkki Kukkonen eli allekirjoittanut on seniorikansalainen ja rehtori (eläkeläinen) Kuopion kaupungissa, kaupunginvaltuutettu ja samalla myös Kokoomuksen kuntavaaliehdokas.

Selvyyden vuoksi sanottakoon, että meillä kahdella, Järvenpään Erkillä ja minulla, ei ole muuta yhteistä kuin sama etu- ja sukunimi, emme ole tietääkseni edes sukulaisia.

Peruskoulun rehtorin tehtävät sain jättää yhdeksän vuotta sitten ilman dramatiikkaa säädetyssä järjestyksessä saavutettuani 60 vuoden eläkeiän. Muitakin Erkki Kukkosia asustelee täällä Kuopion kääntöpiirillä, tietääkseni ainakin neljä, mutta ei ole postit, osoitteet eikä persoonatkaan tähän mennessä sekoittuneet. Välimatka Kuopiosta Järvenpäähän on riittävän pitkä pitämään minut erillään sikäläisestä revohkasta.

Kuinka suuri Kuopio?

21.10.2012

”Kuinka suuren kaupungin kokoomus aikoo tehdä Kuopiosta keskittämispolitiikallaan?” Tällaiseen kysymykseen jouduin vastaamaan tai sain vastata lauantain vaalitorilla. Kekustan vaaliteltalta saapunut terhakka naistrio oli päättänyt laittaa ehdokas Erkki Kukkosen tiukkaan tenttiin kuntien rakenneuudistuksesta.

Tärkeitä kuntaliitoksia

Saatoin todeta, että Kuopion kokoomus ei ensinkään ole keskittänyt mitään. Kaikki tähän mennessä tehdyt kuntaliitokset ovat tapahtuneet sulassa sovussa ja hyvässä yhteistyössä. Kaikki liittyneet kunnat ovat olleet itse aloitteelisia liitymishankkeissaan Kuopioon. Kuopio-Nilsiä -liitos ensi vuoden vaihteessa tuo mukanaan aivan uuden ja hyvin merkittävän lisän matkailuamme ajatellen. Liittymissopimusten keskeinen ja ainoa kestävä periaate on se, että molemmat osapuolet hyötyvät kuntaliitoksesta.

Suurin ja merkittävin liitos tehtiin jo vuonna 1968, kun Kuopion kaupunki ja maalaiskunta löivät ”hynttyyt yhteen”. Tuskinpa täällä olisi nykyisen kaltaista Itä-Suomen Yliopistoakaan, jos tuolloin ei tehty viisaita yhdistymispäätöksiä. Viimeiset kehyskuntien liittymiset siirsivät rajojamme ulommas niin, että kaupungin pinta-ala kasvoi yli kolmanneksella. Karttulan ja Nilsiän liitokset nostavat asukaslukumme yli sadantuhannen.

150 000 asukasta on Kuopion strategia ja visio vuoteen 2020

Kuopion kaupunginvaltuuston hyväksymä strategia ja visio ilmaisee niin kokoomuksen, keskustan kuin koko valtuustommekin tahtotilan, johon olemme sitoutuneet. Onko tämä nyt keskutalaisilta ja ehkä muiltakin unohtunut? Visiomme mukaan ”Vuonna 2020 Kuopio on 150 000 asukkaan elävä ja kansainvälistynyt yliopistokaupunki, jossa on vahva yhdessä tekemisen henki.”

Ei tarvitse kysyjien eikä vastaajien sepittää omia visoitaan, kun se kerran näin on päätetty. Tämän vaalikauden alkupuolella päivitetty näköala Kuopion strategisesta kasvusta ja suuntaviivoista on osoittautunut erinomaiseksi tavoitteeksi lähes kylätappeluksi menneessä kuntarakennekeskustelussa.

Mennään ensi vaalikaudellakin mieluummin siihen suuntaan, johon on jo päätetty mennä. Täyskäännökset näin suurissa asioissa kuin kuntarakenteissa ovat tavatonta ajan, energian ja resurssien tuhlausta.

Päivähoito, lastenhoito, kotihoito…

20.10.2012

”Rakkaalla lapsella on monta nimeä”, niin on eri hoitomuodoillakin. Luetteloa voisi vielä jatkaa kotihoidon tuella, kuntalisällä ja palveluseteleillä. On hyvä, että löytyy erilaisia vaihtoehtoja lastenhoitoon.

Vaikein hoitotilanne perheen kannalta on silloin, kun vanhemmilla on vaikkapa kolmivuorotyö ja lapset ovat pieniä. Siinä tilanteessa isovanhemmat tai muut läheiset ovat todella kullanarvoisia. Lasten täytyy viettää joskus yönsäkin yöhoidossa, jos vanhempien yötyövuorot sattuvat samalle vuorokaudelle.

Päivähoitotilanne Kuopiossa

Kuopion päivähoitotilanne on nyt melko hyvä. Lapsille on voitu yleensä osoittaa hoitopaikka, joka ei kuitenkaan aina satu olemaan kodin lähellä. Kunnallisen päivähoitopaikan suhteen olen sillä kannalla, että hoitopaikka järjestetään todellisen tarpeen mukaan. Jos jompikumpi vanhemmista on kotona, lapsikin voi olla kotona. Kun lasten hoitopaikoista on niukkuutta, todellinen tarve ratkaiskoon hoitopaikan saannin.

Rypysuon kaupunginosassa muutamaa pienten lasten äitiä haastateltuani sain sen käsityksen, että kunnallinen päivähoito ainakin heidän kohdallaan on toiminut hyvin ja ongelmitta – ja niinhän sen pitääkin!

Mistä päteviä sijaisia?

Päiväkotien hoitohenkilökunnan sijaisuuksien järjestäminen on vaikeaa. Kun Kuopiossa purettiin varahenkilöjärjestelmä, ajauduttiin tilanteeseen, että päteviä sijaisia ei tahdo löytyä. Jos palattaisiin edes osittain entiseen eli varahenkilöstöön, saataisiin tämäkin ongelma pienenemään ellei poistettua kokonaan. Kustannukset eivät juuri kasvaisi, koska sijaisille maksetaan palkkaa siinä missä varahenkilöillekin, jotka olisivat sijaisuuksien välillä lisäresurssina jossakin päiväkodissa. Päiväkotien henkilöstöstä on aina joitakin sairaana, joten lisäresurssia heistä ei ehtisi muodostumaan. Saataisiin vaan tältäkin osin ”systeemi” pelaamaan paremmin.

Kuntatalous vuonna 2013

19.10.2012

Kuopion kuntaveroprosentti on nyt 19,5. Ydinkaupungin velkaa eli vierasta lainarahaa on asukasta kohti laskettuna nyt noin 2 000 euroa. Kuopio-Nilsiä -liitoksen jälkeen lainamäärä / asukas nousee yli tuon euromäärän, koska Nilsiä tuo mukanaan jonkin verran enemmän miinusmerkkistä rahaa kuin Kuopion entiset velat ovat. Koko kaupunkikonsernin velkamäärä asukasta kohti laskettuna nousee jo yli 6 000 euron. Nämä velat ovat lähinnä Kuopion Energian ja pysäköintilaitoksen investointeihin käytettyjä lainoja eli ne tuottavat ja maksavat ajanoloon itsensä pois.

2012 tilinpäätösennuste pitkällä miinuksella

”Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa”, kuuluu vanha ja hyvä ohje lainarahan suhteen. Kuopion tämän vuoden tilinpäätös uhkaa mennä pahemman kerran miinukselle. Kovin pitkästä takamatkasta joudutaan lähtemään uuteen talousarviovuoteen. Kun kuntaveroa ei nosteta ja ”syömävelkaa” ei ole järkevä ottaa eivätkä valtionosuudetkaan kasva, jää budjetin kattamiseksi kovin vähän keinoja. Yksi on kuitenkin jo tiedossa: kiinteistövero nousee ja tuottaa noin 6 miljoonaa euroa lisää kassaan. Loput keinot taitavatkin sisältyä kaupungin ”tuottavuusohjelman” koukeroihin.

Vuoden 2013 budjettiesitys kh:n käsittelyssä

Kaupunginjohtaja on jättänyt oman budjettiesityksensä kaupunginhallituksen käsittelyyn, josta ensi vuoden talousarvio tulee marraskuussa valtuustoon. Mielenkiinnolla odotan, millaisia irtiottoja eri valtuustoryhmät yrittävät. Vaikeaa se tulee olemaan, kun esitys on oltava kaksitahoinen: Jos esität lisää menoja, täytyy samalla esittää myös rahoitus. Yhtenä vaihtoehtona saattaa valtuuston edessä olla alijäämäinen budjettiesitys ja pahalta kuulostava syömävelan ottaminen.

Vanhus, ikäihminen vai seniori?

19.10.2012

Vaikka suomen kieli on rikas, yksi osuva ja naseva sana meiltä puuttuu kuvaamaan hyvissä voimissa ja toimintakykyisenä ikääntyvää eli vanhenevaa ihmistä. Ei ”eläkeläinenkään” ole imagoltaan parhaasta päästä ilmaisujen joukossa.

Kaikki vanhenevat, mutta kaikki eivät vanhene samalla tavalla. Tänä vuonna syntyneiden tyttöjen odotettavissa oleva ikä nousee jo hyvin korkeaksi, sillä arvioiden mukaan heistä puolet elää yli 100-vuotiaiksi. Miehet kuolevat nuorempina, mutta joku miehinen ”tervaskanto” saattaa joukkoon osua.

Kotihoito vai laitoshoito?

Yhteiskuntamme suureksi ongelmaksi on muodostumassa huonokuntoisten vanhusten laitoshoito, jota tarvittaisiin yhä enemmän. Suuret ikäluokat, joihin itsekin kuulun, vanhenevat ja käyvät raihnaisemmiksi. Puhutaan ennalta ehkäisevästä hoidosta ja järjestetään kuntoutusta, mutta kun kunto loppuu niin se loppuu. Silloin tarvitaan peti, puuroa ja puhtautta sekä hoitavia käsiä ja jalkojakin eikä pääkään olisi pahitteeksi.

Toinen Harjula

Jos Kuopiossa kaikki hoitopaikkaa odottavat ikäihmiset sijoitettaisiin laitoshoitoon, kaupungin pitäisi rakentaa Harjulaa suurempi hoitotalo tai -laitos. Sekään ei riittäisi kuin hetkeksi. Tällaisiin investointeihin kaupungilla ei ole nyt varaa. Siksi on päätetty valita kevyempi vaihtoehto eli tuetaan kotona tapahtuvaa asumista ja hoitoa niin pitkään kuin se suinkin on mahdollista.

Kunnallinen vai yksityinen hoivapalvelu?

Laitospaikkoja tarjoavat myös lukuisat yksityiset hoivapalvelujen tuottajat. Hoidon hintahaitari tuntuu olevan aika leveä ja laadussakin pitkä vaihteluväli. Kysynnän ja tarjonnan tasapainoa ei ole vielä löytynyt, sillä hoivapalvelujen kysyntää on paikkojen tarjontaa enemmän.

Se, tuoko vanhuspalvelulaki tähän ratkaisun tai uusia mahdollisuuksia selvitä edessä olevasta urakasta, jää nähtäväksi. Melkoista vääntöä tuntuu olevan kyseisen lain säätäminenkin. Lain tavoite ainakin on kunnianhimoinen vanhusten hoidon laadun parantaminen. Valitettavasti eduskunta juuttui keskustelussaan pelkkään hoitajien määrän mitoitukseen. Hoitaminen jäi täysin sivuasiaksi.

Kuntauudistus vai Suomi-uudistus?

19.10.2012

Kuopion kannalta tähän mennessä tärkein kuntaliitos tehtiin jo vuonna 1968, jolloin Kuopion kaupunki ja Kuopion maalaiskunta liittyivät yhteen. Riistavesi seurasi esimerkkiä 1973. Kuopion kehyskunnista Vehmersalmi ja Karttula ovat tehneet jo ratkaisunsa.  Nilsiästä tulee vuodenvaihteen jälkeen merkittävä osa Kuopion kaupunkia. Tahko ja Nilsiä tuovat erittäin tärkeän lisän kaupunkimme matkailun markkinointiin.

Kaupungit ja kehyskunnat

Maaninka, Suonenjoki, ehkä Rautalampikin, liittyvät seuraavan vaalikauden aikana Kuopioon. Mitä tekevät Juankoski ja Tuusniemi? Kuopion suuntaan tuntuvat sielläkin katseet kääntyvän. Jäljelle jäävät sen jälkeen Kaavi, Tervo ja Tervon takana Vesanto. Tiellä pohjoiseen odotetaan vain, mitä tapahtuu Ylä-Savossa Iisalmen ympärillä. Etelässä Varkauden tienoo voisi koota oman kuntaryppäänsä.

Pohjois-Savon kolmen kunnan malli

Kehyskunnista ja kolmesta kaupungista muodostuisi melko sopusuhtainen ”tripla” 5-tien suunnassa. Pohjois-Savon 240 000 asukasmäärä jakautuisi kaupunkien strategioiden ja tavoitteiden mukaisesti: Siilinjärven mukaan tullessa Kuopiosta noin 150 000 asukkaan, Iisalmesta ja Varkaudesta noin 40-45 000 asukkaan kaupungit. Kaikki kolme olisivat riittävän vahvoja peruskuntia ottamaan vastaan seuraavan vuosikymmenen työvoima-  ja taloushaasteet.

Löytyykö poliittista tahtoa kuntauudistuksen toteuttamiseen? Uudet valtuutetut ovat hyvin pian tärkeiden päätösten edessä rakenteita ratkomassa. Keskustan esittämä ”kahden kerroksen kuntamalli”, jossa maakunta ja kunnat muodostaisivat taas uudenlaisen ”hallintohimmelin”, ei saa ainakaan minulta kannatusta.

Seuraava sivu »