Pohjois-Savon vanhusneuvosto?

07.04.2017

Vanhuspalvelulaki astui voimaan v. 2013 alussa. Laki edellytti, että jokaiseen Suomen kuntaan täytyi muodostaa vanhusneuvosto. Kun laissa ei ole määräyksiä neuvostojen koosta eikä muodostamistavasta, on tuloksena ollut joukko hyvin erilaisia vanhusneuvostoja.

Olen toiminut Kuopion nykyisen lakisääteisen vanhusneuvoston puheenjohtajana tämän päättyvän vaalikauden ajan eli vähän yli neljä vuotta. Kuopion vanhusneuvostoon kuuluu puheenjohtajan lisäksi 11 jäsentä. Olemme pitäneet vuosittain keskimäärin yhdeksän kokousta. Jokaisessa kokouksessa on ollut asialistalla ikäihmisten hyvinvointiin liittyviä asioita. Jäsenten osallistumisaktiivisuus on ollut kiitettävää.

Vajaan parin vuoden kuluttua ryhdytäään sote-uudistuksen myötä muodostamaan maakunnallisia vanhusneuvostoja. Pari päivää sitten sain kuulla ja nähdä ”koulun penkillä”, että näihin uusiin vanhusneuvostoihin jokainen kunta valitsee yhden edustajan. Se tarkoittaa, että Pohjois-Savon maakunnan vanhusneuvostossa on sitten 18 jäsentä!

Rohkenen heti epäillä tällaisen vanhusneuvoston toimintakykyä ja merkitystä. Kuopiossa on noin puolet Pohjois-Savon asukkaista. Rautavaaralla, Vesannolla tai Tervossa on n. 1 % maakuntamme asukkaista. Siitä huolimatta näillä kaikilla tahoilla olisi yksi edustaja maakunnallisessa vanhusneuvostossa.

Miten huolehditaan tällaisen elimen kokoonpanossa tasa-arvolain vaatimuksista tai suhteesta asukasmäärään? Mikä on jäsenten puoluepoliittinen jakautuma? Entä suhde eläkeläisjärjestöihin? Millainen on tällaisen neuvoston toimivalta? Millaisella budjetilla toimitaan? Tässä muutama avoin kysymys. Tekee mieli sanoa, että ”ken elää se näkee”! Toivottavasti ei olla tekemässä vuoden turhaketta maakunnallisista vanhusneuvostoista!

Kommentit

Olisiko sinulla kommentoitavaa aiheesta?